Sähköblogi #14 Sähkölaitteistojen lämpökuvaus – Lämpökameran kohdistaminen ja tarkennus
Lämpökuvien muokkaus jälkikäteen ei pelasta kaikilta virheiltä
Tervehdys Sähköblogin lukijoille. Sähkölaitteistojen lämpökuvausta käsittelevät postaukset saavat jatkoa. Tällä kertaa ajattelin kirjoitella lämpökameran kohdistuksesta ja tarkennuksesta kuvattaessa. Kuvia jälkikäteen muokatessa on yleensä muokkausohjelmassa todella hyvät mahdollisuudet saada kuvista tarvittava tieto parhaassa mahdollisessa muodossa. Kuitenkaan ihan kaikkia kuvia ei voi muokkaamallakaan pelastaa. Tällaisia kuvaajan tekemiä virheitä ovat epätarkat ja huonosti kohdistetut kuvat.
Kohde suurempi kuin kameran ´´tähtäin´´
Sähkölaitteistojen lämpökuvauksiin tarkoitetuissa lämpökameroissa on näytöllä yleensä ns. tähtäin tai ruutu, johon kuvattava kohde on tarkoitus sovittaa. Mikäli kuvattava kohde on kameran tähtäintä merkittävästi pienempi, ei kamera kerro oikeaa pisteen lämpötilaa. Pitäisikin siis pyrkiä kuvaamaan riittävän läheltä, jotta piste mistä lämpötila halutaan mitata sopii tähtäimeen. Omassa kamerassani kuvattavan etäisyyden voi vielä määritellä kameran asetuksista, jolloin saadaan mahdollisimman tarkka mittaustulos.
Tarkennusta ei voi parantaa jälkikäteen
Lämpökuvaamisessa lähes tärkein asia muistaa on tarkentaa kamera. On todella turhauttavaa huomata asiakaskäynnin jälkeen, että juuri sellaisen kohteen kuvasta on tullut epätarkka, jonka aiot liittää raporttiin. Tämä on ensinnäkin todella noloa, mutta myös kuvissa näkyvät lämpötilat ovat yhtä sumuisia kuin kuvan tarkkuuskin. Jos lämpökuvat ovat pikselimössöä kuvista on todella vaikea poimia edes parhailla muokkausohjelmilla luotettavia lämpötiloja.
Pimeässä kuvaaminen
Infrapunasäteily näkyy pimeässäkin kameran näytöllä täydellisesti ja kuvista tulee aivan kelvollisia. Lämpökuvausraportteihin on kuitenkin liitettävä aina lämpökuvan viereen valokuva samasta kohteesta. Normaalisti tämä onnistuu helposti, sillä useimmat lämpökamerat voi laittaa ottamaan myös digikuvan samaan aikaan kuin lämpökuvan. Joskus kuitenkin unohtuu, että digikuva tarvitsee kunnollisen valon. Joissakin lämpökameroissa on salama, mutta tämäkin täytyy muistaa laittaa päälle. Normaali moka on myös kuvaussession aikana unohtaa tämä kun keskittyy vain näytöllä näkyviin lämpötiloihin ja kuormitusvirtoihin. Turhauttavaa palata siis kierroksella takaisin vain ottamaan digikuvia.
Rutiinit auttavat
Kuten kaikissa taidoissa myös tässä kuvaamalla ja kameraa käyttämällä kehittää itsellensä tietynlaiset rutiinit. Monet lämpökamerat tarkentavat automaattisesti, mutta aina kamera ei ehdi mukaan kun kuvaa otetaan. Joskus huomasin tämän ominaisuuden kuvatessani ja aloin painella tasaisin väliajoin tarkennusnappia. Nykyään huomaan painelevani tarkennusnappia useasti aivan huomaamattani tasaisin väliajoin.
